LIITY TRILA-OPETTAJAKSIAjankohtaista: ViLLEssä on julkaistu jo 50 oppituntia numerotaitoisuuden Otus-salkkuihin ja lisää ilmestyy viikottain. Monet oppitunnit alkavat animoidulla johdantovideolla, jossa selitetään sekä aihepiirin teoriaa ja käsitteitä että kerrotaan esimerkkejä arjen tilanteista. Animaatioista on esimerkkejä tällä sivulla. Taitotasotaulukosta näet tähän mennessä julkaistut tehtävät ja tasojen vaativuuskuvaukset. Tiedote päivitetty 3.7.2024.
Materiaalin käyttö: Avataksesi oppilaalle oppitunteja, valitse numerotaitoisuus, aihe ja taso (linkeissä kuvaukset ja ohjeet). Mobiililaitteita käyttäville tiedoksi, että numerotaitoisuuden tehtävien toimivuus on testattu myös tableteilla (iPad). Osa ViLLEn tehtävätyypeistä skaalautuu paremmin, kun tabletin kääntää pystyasentoon.
Numerotaitoisuus on osa arkea
Arkiympäristömme on täynnä merkityksellisiä lukuja, mittoja, määriä, suhteellisuuksia, tilastoja ja todennäköisyyksiä. Numerotaitoisuus tarkoittaa kykyä ymmärtää ja käyttää numeroita eli osata toimia matemaattisten käsitteiden kanssa. Kykyä sovelletaan arkielämän tilanteissa, ongelmanratkaisussa ja päätöksenteossa. Puutteet numerotaitoisuudessa rajoittavat ihmisen kykyä tulla toimeen itsenäisesti.
Esimerkki 1. Taitotaso B1.1 Tilastot ja todennäköisyys johdanto
Missä ja milloin numerotaitoja tarvitaan?
- Kuluttajataidot: ostaminen ja kuluttaminen
- Kansalaistaidot: prosentti, korko ja taulukot
- Työelämän taidot ovat myös arjen taitoja
- Vapaa-ajan matematiikka: urheilu ja pelit
- Arjen tilanteet, jossa pitää laskea soveltaen
- Kulttuurinen matematiikka: ilmaukset, kello ja numeeriset merkinnät
- Teknologia ja teknisten laitteiden käyttö sekä miten ne toimivat?
- Matematiikka kielellisessä vuorovaikutuksessa: kommunikaatio, tiedotus ja viestintä
Miksi numerotaitoja kannattaa kehittää?
- On helpompaa tehdä ostoksia, vertailla tuotteiden laatua ja hintoja, sekä hoitaa laina-asioita ja huolehtia laskuista.
- Ymmärtää paremmin tutkimuksia ja tilastoja, joilla on merkitystä omiin valintoihin esimerkiksi vaaleissa.
- On varmempi olo työhaastatteluissa, palkkaneuvotteluissa ja itse työssä, jossa tiedotus ja viestintä sisältää usein numeroita.
- Todennäköisyyksiä ja tilastoja voi hyödyntää peleissä ja urheilussa.
- Tekee vähemmän virhepäätelmiin perustuvia valintoja esimerkiksi omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyen.
- Pystyy paremmin hallitsemaan ajankäyttöään ja kommunikoimaan muiden kanssa matemaattisin käsittein.
- Ei tarvitse vältellä tilanteita, joissa tarvitaan matemaattisia taitoja tai teknologista osaamista.
- On helpompaa seurata viestintää ja olla osallisena keskustelussa, jossa käytetään arjen yleisimpiä matemaattisia käsitteitä.
Esimerkki 2. Taitotaso B2.1 Tilastot ja todennäköisyys esimerkkitehtävä
Numerotaitoisuuden taitotasot
Matemaattiset prosessit toimivat aivoissamme eri alueilla kuin kieli. Mutta kuten kehittyvä kielitaito, myös numerotaitoisuuden vahvistuminen tekee jokapäiväisen elämän ja kommunikoinnin helpommaksi lisäten yksilön toimintakykyä ja itsenäisyyttä.
Numerotaitoisuuden tasot ja kielten taitotasot–julkaisussa vertaillaan numerotaitoisuuden kehittymistä kielten taitotasoluokituksen mukaisesti tasoilla A ja B.
TOMA (toinen mahdollisuus numerotaitoisuuden oppimiselle)-hankkeen tavoitteena on tuottaa oppimispolkuja, joita etenemällä oppija kehittää numerotaitoisuuttaan käytännönläheisissä tehtävissä, joiden konteksti on jokapäiväisessä elämässä ja työelämätaidoissa. Opettaja voi valita ViLLE-ympäristössä oppilaalle parhaiten soveltuvia tehtäviä taitotaso-määrittelyn avulla.
Tasojen kuvaukset aiheittain taulukossa. Vaikka taitotasoja hyödynnetään pääosin koulun opetuksessa, niiden tarkoitus on kuvata numerotaitoisuutta iästä riippumatta. Nuoret valmistautuvat tulevaan aikuisuuteen ja arjen matematiikan taitoja lähestytään yhteiskunnassa pärjäämisen näkökulmasta. Painikkeista pääset tutustumaan tason osaamisen kuvaukseen ja tavoitteisiin, joita saavuttamalla opiskelija voi siirtyä seuraavalle tasolle. A- ja B-tasoille on vuoden 2024 aikana päämääränä tuottaa 3 oppituntia jokaiseen kategoriaan, jonka jälkeen materiaalia tehdään myös C-tasolle.
C-taso tulossa 06/2024
Jos olet kiinnostunut numerotaitoisuuteen tai matematiikan oppimiseen liittyvästä tutkimusperäisestä tiedosta, niin voit ehdottaa meille blogiaiheita. Julkaisemme niitä kysymyksiä ja vastauksia-sivullamme.
Ehdotus ei saa sisältää henkilötietoja.
LÄHTEET
Ahonen, T., Aro, M., Aro, T. Lerkkanen, M.-K. & Siiskonen, T. (toim.) 2019. Oppimisen vaikeudet. Niilo Mäki Instituutti.
Clarke, D & Roche, A. 2018. Using contextualized tasks to engage students in meaningful and worthwhile mathematics learning. The Journal of Mathematical Behaviour, vol 51. September 2018, Pages 95-108
Dehaene, Stanislas (1997). The Number Sense. How the mind creates mathematics. Allen Lane the Penguin Press.
Euroopan unioni ja Euroopan neuvosto (2004-2020). Kieliä koskeva yhteinen eurooppalainen viitekehys.
Ikäheimo, H. (2021). Matematiikan osaaminen vahvaksi, Iloa opetukseen ja oppimiseen. ELLI Early Learning Oy, Keuruu.
Kautto-Knape, Erja (2012) : Oppilasta lamaannuttava kouluvuorovaikutus: aineistoperustainen teoria. Jyväskylä studies in education, psycology and social research 438
Ketola, E., Bernoulli, L. & Tuominen, A. (2010). Alakoulun matematiikkaa vanhemmille. Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna
Metsämuuronen, Jari (2018). Common Framework for Mathematics – Discussions of Possibilities to Develop a Set of General Standards for Assessing Proficiency in Mathematics.
Metsämuuronen, J. & Räsänen, P. (2018). Opettaja mittaajana. Teoksessa Joutsenlahti, J. , Silfverberg, H. & Räsänen, P. (toim). Matematiikan opetus ja oppiminen (s.320-343) Bookwell Oy, Porvoo.
Mononen, R., Aunio, P., Väisänen, E., Korhonen, J., & Tapola, A. (2017). Matemaattiset oppimisvaikeudet. PS-kustannus.
Mänty, Tarja (JYU, 2000). Ammatillisista erityisoppilaitoksista elämäänAmmatillisista erityisoppilaitoksista elämään. Jyväskylä studies in education, psycology and social research 159.
Määttä, P. & Rantala, A. (2016). Tavallisen erityinen lapsi. PS-kustannus. Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa (2012). Vastapaino.
O’Donaghue, J. (2002). Numeracy and mathematics.
Opetushallitus (2022). Kielten taitotasot.
Paulos, John Allen (1988). Numerotaidottomuus. Hakapaino, Helsinki 2012.
Räsänen, P., Auni, P., Laine, A., Hakkarainen, A., Väisänen, E., Finell, J., Rajala, T. Laakso, M-J. & Korhonen, J. (2021). Effects of Gender on Basic Numerical and Arithmetic Skills: Pilot Data From Third to Ninth Grade for a Large-Scale Online Dyscalculia Screener. Frontiers in education 6
Selkivuori, Leena (2015): ”Ei näihin vaikeuksiin työelämässä törmää” : oppimisen tuki ja erityiselle tuelle annetut merkitykset ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelijan näkökulmasta. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 522
YleAreena, Tiedeykkönen extra, podcast 2017. Oppimisvaikeudet: Dyskalkulia vaikeuttaa muttei estä laskemaan oppimista.