Tietokoneharjoittelusta puhutaan paljon – sen hyödyistä ja haitoista. Onko tutkittu, kuinka tietokoneella työskentely oikeasti vaikuttaa oppimiseen, erityisesti matematiikassa?
Teknologian tuomat hyödyt tai haitat oppimisprosessissa riippuu useimmiten siitä miten teknologiaa käytetään. Sama pätee perinteisiinkin opiskelumenetelmiin. Oppimistulosten vertailua vaikeuttaa myös erilainen lähestymistapa. Jos yritetään toteuttaa tietokoneilla tai mobiililaitteilla täysin samaa kuin kirjalla tai kynällä ja paperilla, niin sähköisen oppimisympäristön potentiaali jäisi hyödyntämättä. Sähköinen oppimateriaali mahdollistaa esimerkiksi kirjoitetun tekstin kuuntelemisen, välittömän palautteen suoritetuista tehtävistä ja tekstin vaivattoman muokkaamisen oikoluvun avustamana. Tietokoneilla tai mobiililaitteilla voi melko vaivattomasti toteuttaa opintojakson aikana diagnostisia tai formatiivisia testejä, joista hyötyvät sekä opettaja että oppija. IT-välineillä työskentelyn haittana on toki se, että niiden kanssa on helppo eksyä opiskeltavasta aiheesta harhateille. Voimme toki kysyä myös kuinka keskittyneitä opiskelijat ovat opiskeltavaan asiaan ilman laitteita?
Tutkimuksia tietokoneharjoittelun vaikutuksista
Otsikossa kysyttiin onko tutkittu tietokoneella työskentelystä hyötyä matematiikan oppimisessa. Tutkimusta on tehty aiheesta jo pitkään ja tässä esitellään hieman uudempaa aineistoa. Useammasta tutkimuksesta koostettu meta-analyysi voi antaa tuloksista vahvempaa näyttöä kuin yksittäinen tutkimus. Tässä kaksi esimerkkiä:
Digitaalisten interventioiden tehokkuus lapsille, joilla on matemaattisia oppimisvaikeuksia: Meta-analyysi. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kerätä kokemusperäistä todistusaineistoa digitaalisten harjoitus- ja opetusmenetelmien hyödystä matemaattisissa oppimisvaikeuksissa. Järjestelmällinen haku tuotti yhteensä 15 valintakriteerit täyttävää tutkimusta, joita on julkaistu vuosien 2003-2019 välillä. Kohderyhmänä näissä tutkimuksissa oli yhteensä 1073 esi- ja alakoululaista. Satunnaisten vaikutusten meta-analyysi osoitti, että yleisesti ottaen digitaaliset interventiot, kuten drillausharjoitukset, videopelit ja tutoriaalit, paransivat matemaattista suorituskykyä esi- ja alakoululaisilla yhtäläisesti. Ei ollut kuitenkaan näyttöä siitä, että videopelit toisivat erityistä lisäarvoa digitaalisiin harjoitus- ja opetusmenetelmiin. (Benavides-Varela, S., Callegher, C. Z., Fagiolini, B., Leo, I., Altoè, G., & Lucangeli, D., 2020).
Pelialustaisen oppimisen vaikutukset opiskelijoiden matematiikan saavutuksiin: Meta-analyysi. Tutkimuksen kohteena oli oppimisvideopelien vaikutukset matematiikan saavutuksiin verrattuna perinteisiin luokkahuoneopetusmenetelmiin esikoulusta toisen asteen opintojen loppuun. Tutkimuksia kerättiin yhteensä 24 ja satunnaisvaikutusmalli antoi pienen, mutta marginaalisesti merkittävän, efektin oppimisvideopelien hyväksi. Julkaisutyypillä ja tutkimusvuodella oli merkitystä videopeleistä saadun hyödyn voimakkuuteen. Kokonaisuudessaan tulokset viittaavat siihen, että esiopetuksesta toisen asteen opintojen loppuun oppimisvideopelit ovat opetusmenetelmänä hieman tehokkaampi tapa verrattuna perinteisiin opetusmenetelmiin . (Tokac, U., Novak, E., & Thompson, C. G. (2019).
Aiheeseen liittyvää: Oppimista edistäviä keinoja
LÄHTEET
Benavides-Varela, S., Callegher, C. Z., Fagiolini, B., Leo, I., Altoè, G., & Lucangeli, D. (2020). Effectiveness of digital-based interventions for children with mathematical learning difficulties: A meta-analysis. Computers & Education, 157, 103953.
Tokac, U., Novak, E., & Thompson, C. G. (2019). Effects of game‐based learning on students’ mathematics achievement: A meta‐analysis. Journal of Computer Assisted Learning, 35(3), 407-420.