Osaamista mittaamalla sopivan tasoisia harjoituksia
Perusopetuksen matematiikan kokeissa oppijan on tarkoitus osoittaa osaamistaan jakson aikana opitun aiheen perusteissa, ja lisäksi kokeissa on yleensä sanallisia tehtäviä, joissa opittuja menetelmiä tulee soveltaa matemaattisissa ongelmissa. Jokaisen jakson summatiivinen koe mittaa pääasiallisesti juuri opiskellun aiheen hallintaa, mutta lisäksi on yleensä aina tarpeen hallita lukujärjestelmän sääntöjä ja peruslaskutoimituksia. Puutteet näissä kahdessa osa-alueessa, matematiikka-ahdistus tai motivaation puute voivat vaikuttaa alisuoriutumiseen kokeissa. Numerotaitoisuuden harjoituksia on tehty nimenomaan tällaisten ongelmien vähentämiseksi, ja sitä kuvastaa käyttämämme ilmaisu: toinen mahdollisuus numerotaitoisuuden oppimiselle.
Testaamisesta on hyötyä myös oppimisen näkökulmasta. Testaamisen aikana tapahtuva mieleen palauttaminen voi parantaa tiedon säilyttämistä huomattavasti. Jos testejä tai tenttejä pidetään usein, se voi taivuttaa oppijaa opiskelemaan enemmän ja säännöllisemmin, jolloin taitojen testaus on osa opiskelustrategiaa.
Numerotaitoisuuden osaamista voi mitata ViLLEssä testillä, jossa tehtävät ovat tasotaulukon mukaisesti eri vaikeustasoilla välillä A1.1 – B2.2. Jos oppilas suoriutuu hyvin esimerkiksi tasolle A2.1 saakka, voi opettaja antaa hänelle suoritettavaksi aluksi harjoitussalkkuja tasolta A2.2.
A1.1-tasolta alkaen testejä on neljästä osa-alueesta: lukujärjestelmä, peruslaskutoimitukset, geometria sekä aika ja mittaaminen. Muissa osa-alueissa testien tehtävät alkavat vasta tasolta A2.1, sillä niiden sisältöjen hallinta edellyttää vähintään tyydyttävää lukujärjestelmän perusteiden ymmärtämistä.
ViLLEn sähköisessä testissä osaamista mitataan esimerkiksi valitsemalla kuvasta, luokittelemalla käsitteitä, täydentämällä lukujonoja, tutkimalla erilaisia kuvaajia ja analysoimalla taulukoita. Testissä suositellaan käytettävän laskemisessa kynää ja paperia, ja B2-tasolla on jo laskimellekin tarvetta.
Digitaalisen tukimateriaalin käyttö ja tehtävien konteksti
Teknologian käytön hyödystä matematiikan opiskelussa on olemassa tuloksia puolesta ja vastaan. Koulun oppituntien aika on kuitenkin rajallinen, eivätkä oppikirjojen tehtävät välttämättä tarjoa riittävän merkityksellistä sisältöä opiskelijalle. Monella opettajalla on varmasti tarvetta helppokäyttöiselle tukimateriaalille, jossa oppimisen edistymistä voi seurata analytiikan avulla. Numerotaitoisuuden harjoitusten konteksti on suunnattu aikuistuvalle nuorelle, ja harjoitusten taso valitaan opiskelijalle sopivaksi.
Numerotaitoisuuden testaaminen voi tuoda opettajalle arvokasta tietoa matemaattisista käsitteistä, joiden olettaisi olevan useamman vuoden opiskelun jälkeen itsestäänselviä, mutta joita on syytä kerrata yhä uudelleen. Seuraavassa testien perusteella tehtyjä puutteita matemaattisessa osaamisessa tai käsitteiden muistamisessa eri luokka-asteilla:
Numerotaitoisuus-testien perusteella tehtyjä havaintoja arjen matematiikan haasteista
- Mikä ovat parillinen tai pariton luku? (5.lk, lukujärjestelmä)
- Mikä on tulo, osamäärä tai summa? (5.lk, peruslaskutoimitukset)
- Ajan kuluminen tasatunnein, esim. kaksi tuntia sitten, kolmen tunnin päästä. (3.lk, aika ja mittaaminen)
Siirry sivulle: Numerotaitoisuuden osa-alueet
Numerotaitoisuuden testien sisältö taitotasotaulukossa