Mieleen palauttaminen testien ja tenttien avulla
Kouluissa kokeita pidetään yleensä arvioinnin yhteydessä tarkoituksena määrittää oppilaalle arvosanoja. Testeistä ja kokeista on myös merkittävästi muuta hyötyä. Testaamisen aikana tapahtuva mieleen palauttaminen voi parantaa tiedon säilyttämistä huomattavasti. Avoimet kysymykset, kuten esseet, voivat auttaa oppijaa järjestelemään tietoa ja muodostamaan yhtenäistä tietopohjaa. Jos testejä tai tenttejä pidetään usein, se taivuttaa oppijan opiskelemaan enemmän ja säännöllisemmin. Testaaminen antaa myös opettajalle ja oppijalle itselleen palautetta oppimisen etenemisestä. Kouluympäristöissä voitaisiin enemmän käyttää useammin tapahtuvaa väliarviointia luokissa ja itsetestausta opiskelustrategiana. (Roediger, H. L., Putnam, A. L., & Smith, M. A. 2011).
Minäkäsitys ja matemaattinen oppiminen
Perusopetuksen ongelmana on usein kiire, ja tarve edetä seuraavaan opiskeltavaan aiheeseen, vaikka summatiiviset kokeet osoittavat, että osalla oppilaista on merkittäviä tiedollisia ja taidollisia puutteita. Lisäksi toistuvat epäonnistumiset alkavat vaikuttaa opiskelijan minäkäsitykseen oppijana. Innostuksen hiipuminen ja motivaation puute voivat johtaa uusiin epäonnistumisiin sekä opiskelussa että kokeissa, mikä murentaa edelleen opiskelijan minäkäsitystä oppijana. Myönteisellä, neutraalilla tai kielteisellä minäkäsityksellä havaittiin olevan merkittävä yhteys onnistumiseen MAKEKO-kokeissa viides- ja kahdeksaluokkalaisten kohdalla , kun vielä toisella luokalla yhteys oli merkityksetön (Linnanmäki, K. 2004). Minäkäsityksen yhteys matemaattiseen suoriutumiseen voimistuu voimistumistaan luokka-asteelta seuraavaan siirryttäessä, sekä hyvässä että pahassa. Heikosti menestyvän opiskelijan taakka kasvaa, kun eteen tulee jatkuvasti uusia asioita ja tehtävien vaikeustaso kasvaa, vaikka perustaidoissa voi olla suuria puutteita. Onnistumisen elämyksiä tulisi pystyä tarjoamaan kaikille opiskelijoille, ja opettajan haasteena on löytää keinoja eriyttää molempiin suuntiin, jotta kaikilla oppijoilla olisi sopivasti haastetta.
Sähköinen oppi- ja tukimateriaali kehittyy jatkuvasti, ja antaa opettajalle mahdollisuuksia eriyttämiseen. Ulkoisesti opiskelulta näyttävä tapahtuma ei kuitenkaan vielä kerro tapahtuuko aktiivista oppimista. Tietokoneella toteutettava tehtävä voi olla tyhjien aukkojen täyttämistä tiedonjyväsillä, ja sitä voi tehdä hyvinkin keskittyneesti. Oppimisympäristön materiaalin tulisi olla sellaista, että se laittaa liikkeelle prosessin, jossa havainnot ja ajattelu kohdistuvat opittavaan asiaan. Tätä edesauttaa, jos oppija kokee sisällön itselleen merkitykselliseksi. Oppimateriaalin tulisi olla yhtenäisesti rakennettu kokonaisuus, joka tarjoaa opastusta oppimiselle. (Mayer 2021: 38-39).
Multimediaesitysten periaatteita
Keinoälyn hyödyntämisen lisäksi netistä löytyy runsaasti blogeja, diaesityksiä ja opetusvideoita, joiden avulla opiskelija voi kehittää matemaattista osaamistaan, saada vinkkejä tai lisätä ymmärrystään vaikeiksi kokemissaan aiheissa. Jos opettaja aikoo tuottaa itse tukimateriaalia, niin hänen kannattaa noudattaa materiaalin tuotannossa multimediaesityksen periaatteita.
Kun opetuksessa ja opiskelussa käytetään teknologiaa, on tärkeää suunnata oppijan huomio opittavaan asiaan ja karsia ympäriltä turhat ärsykkeet (Mayer, 2021). Psykologian professori Richard E. Mayer on urallaan pitkään tutkinut oppimisen tehostamista keskittyen viime vuosina multimedia- ja tietokoneavusteiseen oppimiseen, sekä oppimisstrategioihin ja videopelien avulla oppimiseen. Vaikuttavan näköiset animoinnit, tai asiasta irralliset kuvitukset voivat olla asian oppimiselle jopa haitaksi.
ES (effect size) on lukuarvo, joka kertoo kuinka suuri vaikuttavuus asialla on ollut testiryhmiä verrattaessa. Suurempi arvo merkitsee suurempaa vaikuttavuutta.
- Koherenssi (ES 0.86): Oppiminen tehostuu, kun pidät asiasisällön yhtenäisenä ja esität vain keskeisiä asioita.
- Signaalit (ES0.70): Anna vihjeitä keskeisestä sisällöstä.
- Päällekkäisyys (ES 0.10) Oppimisen ei tehostu selittävästä tekstistä, kun kuvista ja grafiikasta kerrotaan suullisesti.
- Paikallinen yhteneväisyys (ES 0.72): Esitä toisiinsa liittyvät sanat ja kuvat lähellä toisiaan.
- Ajallinen yhteneväisyys (ES 1.31): Oppiminen tehostuu selvästi, kun esität toisiinsa liittyvät sanat ja kuvat yhtä aikaa.
- Osittaminen (ES 0.67 ): Oppiminen on tehokkaampaa, jos käyttäjä voi itse hallita osioita jatkuvan etenemisen sijaan.
- Ennakointi (ES 0.78): Tutustuminen keskeisiin nimiin ja käsitteisiin ennen esitystä tehostaa oppimista.
- Ilmaisutapa (ES 1.00): Kuvat ja ääneen kerronta on tekstitettyä kuvitusta tehokkaampi tapa oppia.
- Multimedian periaate (ES 1.35): Kuvilla tuetun tekstin avulla oppii paremmin kuin pelkästä tekstistä.
- Personalisointi (ES 1.00) Arkikielen käyttäminen on tehokkaampaa kuin asian esittäminen muodollisella kielellä.
- Äänen lähde (ES 0.74) Ystävällinen ihmisääni on koneääntä parempi.
- Esittäjän kuva (E 0.20): Oppiminen ei suuresti tehostu esittäjän näkyessä kuvaruudulla.
- Esittäjän läsnäolo (ES 0.58): Näytöllä olevan esittäjän läsnäololla on kohtuullisesti merkitystä oppimisprosessille.
- Syventyminen (ES -0.10): 3D-teknologia ei välttämättä tuo lisäarvoa verrattuna tavalliseen näytöllä tapahtuvaan esitykseen.
- Luova aktiviteetti (ES 0.71): Johdattelu uutta luovaan aktiviteettiin opintojen lomassa tehostaa oppimista. (Mayer, 2021: 398-402)
- ES 1.3 Erittäin suuri vaikutus tutkimusryhmien välillä
- ES 0.8 Suuri vaikutus tutkimusryhmien välillä
- ES 0.5 Kohtalainen vaikutus tutkimusryhmien välillä
- ES 0.2 Pieni vaikutus tutkimusryhmien välillä
LÄHTEET
Linnanmäki, K. (2004). Minäkäsitys ja matemaattinen oppiminen. Teoksessa Räsänen, P., Kupari, P., Ahonen, T. & Malinen, P. (toim.) Matematiikka – näkökulmia oppimiseen ja opettamiseen. Toinen, uudistettu painos. Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylä, 241-254.
Mayer, R. E. (2021) Multimedia learning. 3nd ed. NY: Cambridge University Press
Roediger, H. L., Putnam, A. L., & Smith, M. A. (2011). Ten benefits of testing and their
applications to educational practice. In J. Mestre & B. Ross (Eds.), Psychology of learning and
motivation: Cognition in education, (pp. 1-36). Oxford: Elsevier.